16.1.25

Nyt karaistumaan, että kestät kesän helteet

– Tämä on itsensä haastamista ja menemistä omalle epämukavuusalueelle. Avannosta nousemisen jälkeen vain tulee niin mielettömän hyvä olo, jääuinnin moninkertainen MM- ja SM-mitalisti hymyilee.

 






Tästä vuodesta on todennäköisesti tulossa mittaushistorian kuumin vuosi, kertoo ilmastonmuutosta seuraava EU:n Copernicus-palvelu.

 

Ilmakehän lisäksi myös merten vedet lämpenivät viime kesänä ennätyksellisen paljon. Se saattoi olla syy monien kalalajien itsetuhoiseen joukkorantautumiseen...

YK:n pääsihteerin António Guterresin mukaan 

”ilmaston luhistuminen” on alkanut ja se jatkuu. Ilmastomme romahtaa nopeammin kuin ehdimme mukautua ja äärimmäiset sääilmiöt iskevät maapallon jokaiseen nurkkaan”.

5.1.25

Kandee olla valmistautunut poikkeustilanteeseen.

Kolme päivää pitää pimeyttä kestää, jos ja kun kotien sähkönsaantia aletaan rajoittaa äärimmäisissä tapauksissa. 

On tultu riippuvaisiksi digitaalisista palveluista. Elleii pääse heti someen, eikä voi lähettää viestejä tai soittaa, niin se voi johtaa suureen hätääntymiseen.

Poikkeustilannetta voi harjoitella digipaastolla

Digipaasto - eli opi olemaan ilman älylaitteita muutaman päivän, jos se on mahdollista.

Ihmiset rakentavat elämäänsä palveluiden varaan, mikä tekee elämästä helpompaa. Tärkeää on, jos joku ei toimi, että yritetään ratkaista ongelmia ensin itse. Eikä soiteta esimerkiksi heti hätäkeskukseen, mikä ruuhkauttaa palveluita. Naapureilta tai sukulaisilta kannattaa kysellä ensin asiasta, jos verkko ei toimi tai televisio on pimeänä.

Toimintaohjeita poikkeustilanteiden varalta kannattaa myös käydä perheen ja samassa taloudessa asuvien kanssa läpi. Esimerkiksi sähkökatkosten kannalta sopia perheen sisällä toimintaohjeita, joita noudatetaan. Jos lapset eivät saa vanhempiin yhteyttä, voidaan sopia, että vanhempia odotetaan kotona.

Kun ihminen tylsistyy, hän ottaa älylaitteen käteen. Jos satoja tuhansia ihmisiä tekee näin, verkko ruuhkautuu ja viranomaiset joutuvat toimimaan tämän ruuhkan keskellä. Tylsyyttä tulisi poikkeustilanteessa kestää ja keksiä muita tapoja itsensä viihdyttämiseen.

30.12.24

Hell NO - I won't follow the recommendation

Punaista lihaa porvoolaisen kaupan lihatiskillä.

 Meitziboin syömä viikon lihasatsi- arvio  (lienee yli kilon?)

Pohjoismaisten ravitsemussuositusten luonnoksessa lihan ja lihatuotteiden viikkokulutuksen yläraja vaihtelee 500 grammasta 350 grammaan.

Jos määrä jaetaan tasaisesti koko viikolle, se tarkoittaa maksimissaan 50 grammaa lihaa tai lihavalmisteita päivässä.

Näinä päivinä Suomalainen mies syö punaista lihaa ja lihatuotteita keskimäärin noin 760 grammaa viikossa. 

Naisistakin yli kolmannes syö punaista lihaa ja lihavalmisteita yli puoli kiloa viikossa.

Punaisessa lihassa on paljon hyvälaatuista proteiinia, hyviä rasvahappoja, rautaa, sinkkiä, A-vitamiinia, monia B-ryhmän vitamiineja, MUTTA - punaisessa lihassa on myös paljon tyydyttyneitä rasvahappoja, joita saamme helposti ja  runsaasti liikaa.

Lohtakin vois silloin tällöin syödä, mutta kun sen liha ON PUNAISTA, niin olkoon.


17.12.24

Mystinen kuudes perusmaku - UMAMI

                                Knorr Umami 1 kg -     

Japanilainen tutkija Kikunae Ikeda hoksasi jo vuonna 1908, että kielellä aistittavat perusmaut eivät rajoitu happamaan, suolaiseen, kitkerään ja makeaan, vaan joukon jatkoksi pitää lisätä umami. 

Umami on oikeastaan lihan maku siinä mielessä, että se maku josta pidämme lihassa on umamia.

Umami on se maku, joka tuo suuhun syljen. Se on kypsytetty maku paahdetun ja kypsyneen ristiriitainen liitto. Syy miksi umami linkitetään usein aasialaiseen ruokaan on luonnollinen. 

Tietoisuus umamista on tullut aasialaisesta keittiöstä. Siellä käytetyissä raaka-aineissa umami maistuu todella vahvasti.

9.12.24

Finskit osaavat jo heittää enkkuu suht´hyvin, joten - siitä kolmas virallinen kieli

USKOMATONTA... SUOMALAISET  OSAAVAT  MAAILMAN  VIIDENNEKSI  PARHAITEN  ENGLANTIA !!! 

Meidät tunnetaan maailmalla niin viittä kieltä sujuvasti puhuvista alexanderstubbeistaan, kuin myös rallienglantia puhuvista englannin kielen söheltelijöistään.

Kielikursseja järjestävän EF:n vertailussa suomalaisten englannin kielen taito oli yllättäen maailman viidenneksi parasta.
Toisaalta suomalaiset puhuivat huonompaa englantia kuin muiden Pohjoismaiden asukkaat.
Viime vuonna maailman pätevimmiksi englannin puhujiksi nousivat hollantilaiset.
      good  start...





















.

5.12.24

Taloyhtiöissä asukkaat saavat loppuvuodesta veden tasauslaskun. Suihkuttelijat voivat yllättyä ilkeästi...

Woman washing her hair

Taloyhtiöissä maksetaan vesimaksua nykyään huoneistokohtaisten vesimittareiden todelliseen vedenkulutuksen  lukemaan perustuvalla laskutuksella, joka tasataan suuntaan tai toiseen kerran vuodessa. 
Suuri veden tasauslasku voi yllättää ja saada epäilemään virhettä.

– On tapauksia, joissa tasauslasku on ollut jopa yli 1000 euroa. Usein käy niin, että kun asukas saa suurehkon  ensimmäisen tasauslaskunsa, hän ottaa yhteyttä isännöitsijään ja arvelee laskussa olevan virhe.

Eniten vettä lotrataan suihkussa.

Vedenkulutustaan ei välttämättä tule edes ajatelleeksi ja suihkussa vietettävä aika vaikuttaa merkittävästi tasauslaskuun.

Vartin suihkut maksavat vuodessa lähes 420 euroa enemmän kuin kahden minuutin suihkut, esimerkki osoittaa.

Suihkuttelun hinnat
2 min suihkut15 min suihkut
Hinta per suihku (€)0,211,55
Hinta vuodessa 64,40482,98

Laskelman oletukset:

  • Lämpimän veden hinta 11 € per m3, kylmän veden hinta 5 € per m3
  • Virtaama 12 l per min
  • Lämpimän veden osuus suihkusta 60 %
  • 6 suihkua viikossa (312 suihkua vuodessa)

15.11.24

Hunajalla on 101 terveysvaikutusta

 







Hunaja on luonnon oma antibiootti. Sillä on antibakteerisia vaikutuksia yli 60 eri bakteerilajia kohtaan.

Teelusikallinen hunajaa toimii hyvänä flunssalääkkeenä.           Se rauhoittaa kipeää kurkkua ja irrottaa limaa kurkusta. 

Hunaja tehoaa muun muassa hengitystieinfektioita, ruokamyrkytystä, kurkunpäätulehdusta ja haavainfektioita vastaan. Hunaja estää myös hiivojen ja sienten kasvua. 
Hunaja parantaa haavoja. Hunajaa on käytetty ihovaurioiden hoitoon kautta aikain. 
Se sisältää muun muassa C-vitamiinia ja sinkkiä, jotka edistävät haavojen paranemista. 
Hunajaa voi käyttää esimerkiksi auringon polttamalle iholle, tulehtuneisiin haavoihin ja palovammoihin. Hunaja steriloi haavat, imee nesteitä haavasta, lieventää tulehdusta ja edistää ihon uusiutumista. 
 Hunaja rentouttaa ja edistää unta. Hunaja lisää serotoniinin erittymistä, mikä auttaa 
ihmistä rentoutumaan. Nauti illalla nukahtamista edistääksesi kupillinen teetä tai lämmintä maitoa, johon on lisätty teelusikallinen hunajaa. 
 Hunaja ehkäisee sairastumista. Hunajan säännöllinen käyttö voi ehkäistä flunssaan sairastumista. Hunaja sisältää C-vitamiinia, joka tukee vastustuskykyä. 
 Hunaja on vähäkalorisempi kuin sokeri. Hunaja maistuu makeammalta kuin tavallinen sokeri, mutta siinä on huomattavasti vähemmän kaloreita. Saman makeuden, jonka sokerilla saisi, saa hunajalla 40 prosenttia pienemmällä kalorimäärällä. 
Hunaja on keinotekoisia makeutusaineita parempi makeuttaja. Se ei rasita ruoansulatusta, eikä sillä ole häiritseviä sivu- tai jälkimakuja. 
Hunajalla siedätyshoitoa siitepölyallergiaan. Siitepölyä sisältävä hunaja voi ehkäistä siitepölyallergian oireita. Siedätyshoito toimii, kun hunajaa nautitaan päivittäin ennen kuin siitepölykausi käynnistyy. Suositeltavaa on käyttää kotimaista hunajaa, jotta hunajan sisältämä siitepöly olisi peräisin suomalaisista kasveista. 
Siedätyshoito hunajalla kannattaa aloittaa varovaisesti, sillä joskus hunaja voi aiheuttaa siitepölyallergiselle oireita. 
 Hunaja tekee hyvää vatsalle. Hunaja vaikuttaa positiivisesti vatsan toimintaan. Se edistää hyvien bifidobakteerien kasvua, alentaa suoliston pH-arvoa, helpottaa ruoansulatusta ja edistää kalsiumin imeytymistä. 
Lisäksi hunaja torjuu helikobakteeria, joka on yleinen vatsahaavojen aiheuttaja, sekä kampylobakteeria ja salmonellaa, jotka aiheuttavat ruokamyrkytyksiä. 
 Hunaja kirkastaa ihoa. Hunajasta on iloa myös kauneudelle. Se sisältää antioksidantteja, jotka suojaavat ja hoitavat ihoa... etc...

9.11.24

Miksi kissat ja koirat syövät ruohoa?

 

Lähes kaikilla villeillä lihansyöjillä on suolistoloisia, joita ruohonsyönti voi häätää. Tapa on evoluutiossa periytynyt lemmikeille niiden esi-isiltä.

Usein kuulee sanottavan, että eläin hakee ruohosta apua ruoansulatuksen tehostamiseen tai että se syö heinää pahaan oloonsa, jotta saisi oksennettua. 
On kuitenkin havaittu, että vain murto-osa lemmikeistä oksentaa ruohoa syötyään.
Kissat ehkä yrittävät saada kurkustaan karvapallot irrotettua kasveja popsimalla. Tai kenties eläin hakee luonnon kasveista kuitua, jota se ei saa ravinnostaan tarpeeksi.

Eräässä tutkimuksessa seurattiin 11-vuotiasta kääpiövillakoiraa, jolle oli diagnosoitu suoranainen ruohonsyöntiongelma. 
Omistajansa mukaan se oli popsinut lenkillä ahnaasti ruohoa seitsemän vuoden ajan ja oksensi joka kerta. 
Eläinlääkärit suosittelivat koiralle korkeakuituista ruokavaliota ja kas: 
ruohon syönti ja oksentelu loppui.

Villien kissa- ja koiraeläinten sekä muiden lihansyöjien ulosteissa havaitaan luonnossa usein sulamatonta kasvimassaa ja muita kasvien osia.
Käytös olisi siis periytynyt lemmikeille niiden villeiltä esivanhemmilta.

Tutkimus ei voi todistaa tätä hypoteesia oikeaksi, mutta selitys kuulostaa järkeenkäyvältä. Ruohon syönnistä ei ainakaan ole lemmikeille haittaa eikä siitä tarvitse olla huolissaan..

1.11.24

Ensi kesänä ihmisten nahat kärventyvät

 

Ensi vuodesta on todennäköisesti tulossa mittaushistorian kuumin vuosi, kertoo ilmastonmuutosta seuraava EU:n Copernicus-palvelu.

Kulunut kesä oli ennätyskuuma ja elokuu oli mittaushistorian kuumin elokuuKuumuusennätyksiä mitattiin kaikkialla. Yhdysvalloissa Arizonan osavaltion pääkaupungissa Phoenixissa lämpö nousi yli 43 celsiusasteen 18 päivänä peräjälkeen.

Ilmakehän lisäksi myös merten vedet lämpenivät kesällä ennätyksellisen paljon. Se saattoi olla syy monien kalalajien itsetuhoiseen joukkorantautumiseen...

YK:n pääsihteerin António Guterresin mukaan ”ilmaston luhistuminen” on alkanut ja jatkuu. 

”Ilmastomme romahtaa nopeammin kuin ehdimme mukautua ja äärimmäiset sääilmiöt iskevät maapallon jokaiseen nurkkaan”.

Esimerkiksi viime aikojen maastopalot Kreikassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa ovat konkreettinen osoitus siitä, mitä tulevaisuudessa on luvassa. Palojen aiheuttama savu heikensi ilmanlaatua dramaattisesti monissa suurkaupungeissa.