19.1.21

A typical Irish man - Mr. Philip Breen

  • Miia Salikosken kotikatu hautautui nopeasti lumeen, eivätkä aurausautot saapuneet kolmeen päivään pyynnöistä huolimatta paikalle.
  •  














    • Miia Salikosken kotikatu hautautui lumeen ja hän tarvitsi apua.
    • Irlantilainen Philip Breen riensi pyyteettömästi apuun.
    • Porvoolainen lumikaaoksen uhri Miia Salikoski kertoo yhden todellisen elämän esimerkin arjen sankaruudesta. Myräkkä alkoi viikko sitten tiistaina ja Salikoski oli palaamassa Helsingin Lauttasaaresta töistä kotiinsa.

      – Silloin oli hirveä keli jo aamulla. Kun tulin kotiin, huomasin, että tietä ei ole aurattu. Auton pohja viisti jo hankea ja jäin kiinni ennen kuin pääsin kotiin. Floristi kun olen, minulla oli onneksi havuja pihalla. Laitoin niitä suomalaiseen perinteiseen tapaan renkaiden alle ja sain karautettua auton irti.

      Lumisade vain yltyi. Salikoski toivoi, että aurausauto saapuisi pian. Ei tullut. Keskiviikkoaamuna lunta oli jo yli polveen asti. Salikoski on kärsinyt käsivaivoista, eikä kolaaminen yrityksistä huolimatta onnistunut. Hän joutui soittamaan työnantajalle, että ei pääse tänään liikkeelle.

      – Otin yhteyttä Porvoon kaupunkiin ja muihin paikkoihin. He kirjasivat soittoni ylös, mutta mitään ei tapahtunut.

      Kuvio toistui torstaina, joskin lunta oli entistäkin enemmän. Salikosken oli haettava loppuviikosta lapsensa sairaalasta ja äitiä alkoi luonnollisesti ahdistaa. Salikosken ystävä kehotti laittamaan ilmoituksen porvoolaisten Facebook-ryhmään.

      – Ajattelin, että en varmasti laita.

      Salikoski kuitenkin laittoi. Ehkä joku traktorinomistaja tai aurausauton kuljettaja näkisi viestin ja voisi aukaista hänenkin kotikatunsa.

    • Lähimmäisenrakkautta

      Myöhään torstai-iltana noin kello 23 aikoihin Salikoski sai viestin naiselta, joka kertoi miehensä lähtevän avuksi. Lapion kanssa.

      Salikoski kertoo pohtineensa, onkohan se hyvä idea, kun työ vaatisi järeämpää kalustoa ja hän ei pysty itse auttamaan. Suomalaiseen tapaan hieman aluksi vastustelikin ystävällistä tarjousta.

      – He asuivat vielä tosi kaukana parin kymmenen kilometrin päässä! Meni ehkä puoli tuntia ja mies laittoi viestiä, että hän on täällä lapion kanssa. Olin hämmentynyt. Kuka nyt käsin alkaisi noin suurta työtä tekemään.

      Aamulla Salikoski huomasi, että ”yön ritari” oli todella tehnyt auton mentävän väylän tielle.

      – Se oli mahtavaa! Hän ei edes halunnut mitään palkaksi tai korvaukseksi. Halusin kuitenkin kiittää tekemällä miehen vaimolle kukkakimpun ja viemällä sen heille. Hän oli todella mukava irlantilaismies. Vaimo oli kukista tosi onnellinen. Kivoja, mukavia ja ystävällisiä tyyppejä.

      Irlantilainen Philip Breen ei halunnut lapiointityöstään korvausta. Floristi Miia Salikoski antoi kuitenkin Breenin vaimolle kukkakimpun kiitokseksi.Irlantilainen Philip Breen ei halunnut lapiointityöstään korvausta. Floristi Miia Salikoski antoi kuitenkin Breenin vaimolle kukkakimpun kiitokseksi.
      Irlantilainen Philip Breen ei halunnut lapiointityöstään korvausta. Floristi Miia Salikoski antoi kuitenkin Breenin vaimolle kukkakimpun kiitokseksi.

    Ei kommentteja:

    Lähetä kommentti