Lääketehtaat ovat moraalittoman yliahneita

Lääketehtaat tahkoavat rahaa hinnoittelemalla uudet lääkkeet järkyttävän kalliiksi 

Osa potilaista jää ilman uusia lääkkeitä niiden korkeiden hintojen vuoksi.
Joidenkin uusien lääkkeiden hinnat ovat karanneet järjettömän korkeiksi, sillä lääketehtailla on niihin pitkät patenttisuojat.
Suomalaisasiantuntija pitää hinnoittelua moraalittomana. 

Lääketeollisuus rahastaa monilla uusilla lääkkeillä ilman mitään yhteiskuntavastuuta, sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen.

Viime aikoina julkiseen keskusteluun on noussut muun muassa lapsilla SMA-lihassairauden hoitoon käytettävän uuden nusinerseeni-lääkkeen hinnoittelu: ensimmäisenä hoitovuotena yhden lapsen lääkkeet maksavat 500 000 euroa, seuraavina vuosina 250 000 euroa.

Esimerkki ei ole ainoa: muun muassa Espanjassa koko terveydenhoitobudjetista olisi pari vuotta sitten huvennut 40 prosenttia hepatiitti C:n hoitoon kehitettyyn uuteen lääkkeeseen, sillä se maksoi 70 000 euroa potilasta kohden. Asiasta syntynyt kohu kuitenkin laski lääkkeen hintaa.

Lehtonen näkee lääketeollisuuden toiminnassa niin sanottujen innovatiivisten lääkkeiden osalta moraalittomia piirteitä. Hänen mukaansa lääketehtaiden voitontavoittelu on lisääntynyt viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana.

- Jos sairaiden lasten hoidoista pyydetään puolta miljoonaa euroa lasta kohden, on moraalinen yhteiskuntavastuu heppoista. Ei silloin ajatella muuta kuin taloudellista tuottoa. Tämä on alalla suhteellisen uusi ilmiö.

Riskit ulkoistettu muille

Lääketehtaat perustelevat usein korkeita hintoja lääkkeen kehitys- ja tuotantokustannuksilla. Lehtosen mukaan nämä väitteet eivät läheskään aina pidä paikkansa.

Tuotantokustannusten oikea hinta paljastuu Lehtosen mukaan silloin, kun lääkkeiden patentit umpeutuvat ja lääkkeiden hinnat putoavat jopa sadasosaan siitä, mitä ne olivat patentin voimassaoloaikana.

Kehitys- ja tutkimuskustannukset ovat nekin usein maltillisia suhteessa lääkkeiden hintoihin.

Lehtonen arvioi, että lääketeollisuus on 2000-luvulla ulkoistanut tuotekehitysriskit hyvin pitkälti muiden harteille, sillä lääketeollisuus itse keksii tällä hetkellä vain noin kolmasosan uusista lääkkeistä. Loput keksitään julkista rahoitusta saavissa tutkimuslaitoksissa, yliopistoissa ja start up -yrityksissä.

- Usein kehityksen ja tutkimuksen alkuvaihe tapahtuu pienissä yrityksissä, joita on rahoitettu julkisella rahalla. Sitten iso ylikansallinen lääkefirma ostaa 10 - 20 miljoonalla eurolla pienen yrityksen, uusi lääke tuodaan myyntiin omana tuotteena ja ulosmitataan voitot täysimääräisenä, Lehtonen kuvaa alan yleistä toimintamallia.

- Voi sanoa, että yhteiskunta maksaa uudet lääkkeet kahteen kertaan.