Työluvalla Suomeen muuttaneet maksavat keskimäärin enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja.

Työperäisen maahanmuuton hyödyllisyys on ollut usein poliittisen väittelyn kohteena. 

Vielä kymmenen vuoden maassa asumisen jälkeenkin työluvalla Suomeen muuttaneet keskimäärin maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja.

Asia selviää työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä selvityksestä.                         Sen ovat tehneet Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Sarvimäki sekä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin tutkijat Hanna Pesola ja Tuomo Virkola.

Selvityksessä tutkijat ovat ensi kertaa yhdistelleet Tilastokeskuksen ja Maahanmuuttoviraston aineistoja.

Parhaiten työmarkkinoilla menestyvät erityisasiantuntijan työluvalla Suomeen muuttaneet. Heitä on pieni osa kaikista työn perässä Suomeen muuttaneista.

Kuitenkin myös työluvalla matalapalkka-aloille muuttaneet maksavat vielä kymmenen vuoden jälkeenkin keskimäärin enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja. Maksettujen verojen ja saatujen tulonsiirtojen suhde on heillä suurin piirtein sama kuin kantaväestöllä.

Selvitys koskee maahan 18–59-vuotiaina muuttaneita henkilöitä.

Selvityksessä tarkastellaan myös perheenyhdistämisen kautta ja kansainvälisen suojelun vuoksi Suomeen muuttaneita.

Näissä ryhmissä työllisyys on aluksi huomattavan matalaa, mutta se lähestyy vuosien mittaan työn perässä muuttaneiden ja kantaväestön työllisyyttä.

Kymmenen vuoden jälkeen työluvalla saapuneiden ja EU-kansalaisten työllisyysaste on noin 80 prosenttia, perheen tai opiskelun perusteella saapuneiden noin 70 prosenttia ja kansainvälistä suojelua saavien noin 60 prosenttia.

Ansiotuloissa erot säilyvät suurina. Kansainvälisen suojelun perusteella Suomeen tulleiden ansiotulot ovat kymmenen vuoden oleskelun jälkeen alle puolet työluvalla tulleiden tuloista.

Tutkijat kiinnittävät huomiota myös seikkaan, joka ”saattaa olla monelle keskusteluun osallistujalle yllättävä”.

”Suomeen opiskelemaan tulleet eivät saavuta keskimääräisen samanikäisen suomalaistaustaisen tulotasoa siitä huolimatta, että he opiskelevat pääosin korkeakouluissa ja asuvat Suomen elinvoimaisimmilla alueilla”, selvityksessä todetaan.

Tutkijat korostavat, ettei raportin tarkoituksena ole arvioida Suomen harjoittaman maahanmuuttopolitiikan vaikutuksia vaan tuoda faktoja keskusteluun.