Kynttilöiden poltto vaikuttaa sisäilman laatuun merkittävästi, koska hiukkasmaiset ja kaasumaiset päästöt päätyvät suoraan huoneessa oleskelevien hengitysilmaan. Pitoisuudet voivat nousta hetkellisesti korkeiksi.
Kynttilöiden palaessa ilmaan muodostuu haitallisia pienhiukkasia, orgaanisia haihtuvia kaasuja, nokea ja PAH-yhdisteitä.
Vastaavia yhdisteitä syntyy muun muassa tupakoinnista, liikenteestä ja puunpoltosta. Runsasta kynttilöiden poltosta aiheutuvaa haittaa on verrattu passiiviseen tupakointiin.
Näitä orgaanisia PAH-yhdisteitä pidetään haitallisimpina kynttilöiden poltosta syntyvinä yhdisteinä. Niiden on pieninäkin pitoisuuksina todettu olevan välittömästi myrkyllisiä keuhkojen soluille.
Lisäksi palamistuotteena syntyy orgaanisia haihtuvia kaasuja, jotka ärsyttävät hengitysteitä. Nämä hiukkaset päätyvät keuhkojen ääreisosiin, missä ne voivat aiheuttaa tulehdusta. Päästöjä tulee sitä enemmän mitä enemmän kynttilöitä polttaa tilassa samaan aikaan.
Perustervekin voi saada lieviä oireita, kuten nenän ja kurkun ärsytystä.
Kynttilöiden poltto lisää myös riskiä sairastua hengitystieinfektioihin ja pahentaa hengityssairauksia. Myös riski sairastua vakavampiin infektioihin kuten bakteeriperäiseen keuhkoputkentulehdukseen tai keuhkokuumeeseen kasvaa.
Jos perheessä on flunssakierteessä oleva pieni lapsi, kynttilöiden polttoa kannattaa välttää tai ainakin pitää se minimissä. Runsas ja jatkuva kynttilöiden polttaminen voi aiheuttaa oireita myös infektiokierteessä oleville pikkulapsille.
Tämä koskee etenkin alle 5-vuotiaita lapsia, mutta riski bakteeriperäisille infektioille kasvaa muillakin, jos lukuisia kynttilöitä poltetaan usein samanaikaisesti.
Hyvä ilmanvaihto auttaa
Jos ilma ei vaihdu tehokkaasti, sisäilman hiukkaspitoisuudet voivat pysyä korkeina vielä pitkään kynttilän polttamisen loputtua. Tällöin myös terveyshaitat ovat suuremmat.
Ongelmallista tämä on erityisesti vanhoissa kerrostaloissa, joissa ei ole asuntokohtaista koneellista ilmanvaihtoa.
Vanhojen talojen pienissä asunnoissa lukuisien kynttilöiden palaminen ylittää katutason liikenteen päästöt helposti.
Pienemmissä asunnoissa ilmanvaihtoa voi tehostaa tuulettamalla. Se on tosin parempi tehdä vasta kynttilöiden sammuttamisen jälkeen. Ilmavirta voi nimittäin saada kynttilän savuttamaan ja lisätä niin hiukkaspitoisuuksia.
Antiikki- ja kruunukynttilät on yleensä valmistettu steariinista, pöytä- ja lyhtykynttilät sekä tuikut puolestaan parafiinista tai parafiinin ja steariinin seoksesta.
Yhtenä kynttilän laadun takeena voi pitää Joutsenmerkkiä. Se asettaa rajoituksia nokipäästöille ja vaarallisten kemikaalien pitoisuuksille. Kynttilän laadusta kertoo myös se, syntyykö sydänlankaan savuttamista lisäävä hiilimöykky. Jos syntyy, se kannattaa leikata pois.
Asiantuntijoiden arvion mukaan pari kynttilää pari kertaa viikossa on parempi vaihtoehto kuin kynttilämeri joka päivä. Palamisaikaan kannattaa kiinnittää huomiota ja polttaa kynttilää lyhyempiä aikoja kerrallaan, ei koko päivää.
Jos haluaa pitää sisäilman niin puhtaana kuin mahdollista, kynttilät kannattaa korvata led-kynttilöillä, tai polttaa kynttilöitä vain lyhdyssä ulkona tai parvekkeella.
Mitä huonommin kynttilä palaa, sitä enemmän siitä tulee ilmaan epäpuhtauksia. Tästä ovat merkkinä kynttilän savuttaminen ja liekin lepattaminen. Kynttilä kannattaa siis asettaa johonkin, missä siihen ei kohdistu ilmavirtausta.
Liian pitkä kynttilän sydän kannattaa lyhentää.
Kynttilän ominaisuuksillakin on merkitystä. Joutsenmerkityille kynttilöille on asetettu vaatimuksia raaka-aineille, nokipäästöille sekä haitallisten kemikaalien pitoisuuksille. Joutsenmerkityt kynttilät eivät voi sisältää esimerkiksi hajusteita.
Steariinikynttilä palaa yleensä parafiinikynttilää paremmin. Kynttilä kannattaa sammuttaa tukahduttamalla. Puhaltaminen lisää pienhiukkasten määrää.
Lähde: Hengitysliiton sisäilma-asiantuntija Kirsi Säkkinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti