Jokaisella meistä on mielipide hiilihydraateista. Mutta kuinka moni lopulta tietää, mitä ne tarkalleen elimistössä tekevät? Ravitsemusterapeutti kertoo:
Hiilihydraatit ovat yksi kolmesta energiaravintoaineesta proteiinien ja rasvojen lisäksi. Niistä keho saa energiaa.
Hiilihydraatteja on monissa ruuissa, kuten viljoissa, perunassa, riisissä, palkokasveissa, kuten pavuissa ja linsseissä, maitotuotteissa, marjoissa, hedelmissä ja kasviksissa.
Hiilihydraatit ovat yhdisteitä, joissa on hiiltä, vetyä ja happea. Ne esiintyvät ruuassa yleensä tärkkelyksenä, ravintokuituna ja sokereina.
Sokereita on kymmeniä erilaisia. Niistä tavallisin on glukoosi. Muita sokereita ovat esimerkiksi laktoosi, galaktoosi, fruktoosi ja sakkaroosi eli tavallinen pöytäsokeri. Paitsi energianlähteenä, elimistö käyttää sokereita myös monien eri yhdisteiden, kuten kuten dna:n rakennepalojen eli nukleotidien, muodostamiseen.
Ruuan hiilihydraatit pilkkoutuvat monosakkarideiksi eli yksinkertaisiksi sokereiksi. Pilkkoutuminen alkaa suussa. Ohutsuolesta hiilihydraatit imeytyvät verenkiertoon ja päätyvät maksaan.
Yksi monosakkarideista on glukoosi. Osa glukoosista varastoituu maksaan glykogeeninä. Elimistö vapauttaa sitä sieltä verenkiertoon esimerkiksi silloin, jos verensokeri painuu alas.
Glukoosi varastoituu glykogeeninä myös lihaksiin. Lihaksista se ei enää vapaudu verenkiertoon, vaan jää yksinomaan lihasten käyttöön.
Energiantuotanto glukoosista
Solut muodostavat glukoosin avulla ATP-yhdistettä eli adenosiinitrifosfaattia, jota ne voivat käyttää energianlähteenään.
Prosessin ensimmäistä vaihetta kutsutaan glykolyysiksi. Siinä syntyy hieman ATP:tä. Seuraava vaihe on sitruunahappokierto, jossa syntyy lisää ATP:tä.
ATP:n tuotto sitruunahappokierrossa vaatii happea. Esimerkiksi kovan liikuntasuorituksen aikana soluilla ei ole sitä käytettävissään. Tällöin soluissa syntyy runsaasti laktaattia. Elimistö käyttää myös sitä energialähteenään.
Arkikielestä laktaatista käytetään nimeä maitohappo, vaikka tosiasiassa maitohappo ja laktaatti eivät ole täysin sama asia.
Hiilihydraattien rajoittaminen
Vaikka hiilihydraatteja ei söisi ollenkaan, verenkierrossa on aina jonkin verran sokeria, glukoosia. Maksa voi muodostaa sitä aminohapoista, joita vapautuu esimerkiksi lihasproteiineista.
Monet solut voivat käyttää energianlähteenään myös rasvahappoja. Rasvahappojen täydellinen hapettaminen soluissa vaatii glukoosia.
Jos ihminen syö niukasti hiilihydraatteja, rasvahappojen aineenvaihdunnassa syntyy runsaasti ketoaineita. Monet solut voivat käyttää myös niitä energianlähteenään
Hiilihydraatit ovat aivojen polttoaine
Vaikka aivot painavatkin vain noin 2 prosenttia kehon kokonaispainosta, kuluttavat ne jopa 30 prosenttia kaikesta saamastamme energiasta. Ei ole siis aivan sama, kuinka itseään ruokkii. Hiilihydraatit on perinteisesti nimetty aivojen tärkeimmäksi energianlähteeksi. Tämä perustuu sille, että aivot tarvitsevat päivittäin noin 140 grammaa glukoosia, joka on elimistön tärkein sokeri ja aivojen ainoa energianlähde. Helpoiten glukoosia saadaan, kun ruokavaliossa on tarpeeksi hiilihydraatteja.
Kuidut suolistobakteerien ravintoa
Pilkkoutumattomia hiilihydraatteja kutsutaan yleensä kuiduiksi. Paksusuolen suolistomikrobit käyttävät niitä ravinnokseen. Suolistomikrobit puolestaan vaikuttavat terveyteemme monella tavalla.
Hiilihydraatteja esiintyy myös sokerialkoholeina, kuten ksylitolina. Sokerialkoholit imeytyvät huonosti ohutsuolesta, joten osa niistäkin päätyy helposti paksusuoleen suolistomikrobien ravinnoksi.
Suolistobakteerit eivät pärjää ilman ravintoa. Näin ollen kuituja syövällä ihmisellä on erilainen suolistomikrobikoostumus kuin niitä hyvin vähän syövällä. Kuitupitoisen ruokavalion on osoitettu olevan terveellinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti