Tulevaa marjasatoa ei voi kuitenkaan suoraan arvioida kukintojen määrästä.
Kukintojen perusteella metsämarjasadosta saattaa tulla paikoin runsaskin, 
mutta tässä on vielä monta mutkaa matkassa ennen kuin sadon todellinen määrä on selvillä. Seuraavien viikkojen aikana täytyy vielä jännittää pölytyksen onnistumista.
Alkukesän helteet ja kuivuus vaikuttavat pölytyksen onnistumiseen. 
Lämpö edesauttaa pölytystä, mutta kuivuus voi marjojen kypsymisen aikana vaikuttaa marjojen kokoon. Metsämarjoista 80–90 prosenttia on vettä, mistä johtuen kuiva alkukesä voi jättää jälkeensä pieniä marjoja. Pahimmillaan kuivuus voi saada marjat jopa putoilemaan varrestaan kesken kasvukauden.
Sienisatoon taas edellisen talven olosuhteet eivät vaikuta samoin kuin marjoihin. Sienet tarvitsevat kasvuunsa vain tarpeeksi lämpimän maaperän sekä riittävästi kosteutta. Jos loppukesästä saadaan useamman päivän jatkuvia, runsaita sateita, on sienisato turvattu.