Pyynnöt perustuvat niin sanottuun Dublin-järjestelmään, jonka periaatteen mukaan turvapaikkahakemus käsitellään vain yhdessä valtiossa.
Vuosina 2016 ja 2017 Suomelle on tehty yhteensä noin 3 600 takaisinottopyyntöä.
– Takaisinottopyyntöjen määrä on kasvanut vuoden 2016 syksystä alkaen ja pysynyt korkeana. Vuodenvaihteeseen saakka pyyntöjä on tullut yleensä kuukausitasolla 150–200, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Mikko Montin kertoi.
Montinin mukaan ei ole tarkkaa tietoa siitä, montako Suomeen kohdistuvaa takaisinottopyyntöä on nyt voimassa, mutta hän pitää todennäköisenä, että niitä on muutamia tuhansia.
Montinin mukaan ei ole näköpiirissä, että Suomeen kohdistettavien pyyntöjen määrä olisi vähenemässä niin kauan kuin on käsittelyssä suuri määrä turvapaikkahakemuksia tai niistä hallinto-oikeuteen tehtyjä valituksia.
Takaisinottopyyntö ei merkitse aina, että henkilö palaisi Suomeen.
– Viime aikoina valtaosa takaisinottopyynnöistä on hyväksytty, koska Suomi on vastuussa henkilöstä. Hyväksymisprosentti on ollut noin 90. Pyynnön hyväksymisestä lähtee juoksemaan siirtoaika, jonka kuluessa henkilö on siirrettävä Suomeen.
Vuoden 2016 alun ja viime vuoden marraskuun välillä tehtiin Suomeen 778 Dublin-palautusta.
Pyyntöjä esitetään henkilöistä, joiden turvapaikkaprosessit ovat Suomessa eri vaiheissa. Yleisin tilanne on se, että turvapaikkahakija on saanut kielteisen päätöksen Maahanmuuttovirastolta.
– Takaisinottopyyntö voidaan esittää sellaisessa tilanteessa, että henkilöllä on turvapaikkahakemus käsittelyssä tai hakemus peruutettu tai hylätty. Hylätty hakemus voi olla vireillä valitusprosessissa tai sitten se voi olla hylätty lainvoimaisesti.
Osa tuodaan siis Suomeen muista EU-maista, jotta heidät voidaan käännyttää sen jälkeen pois Suomesta.
– Koska Suomi on sen turvapaikkahakemuksen käsitellyt, me olemme vastuussa siitä hakijasta. Vastuumme lakkaa siihen, että henkilö palautetaan kotimaahansa.
Viime joulukuussa hyväksyttyä sosiaalihuoltolain muutosta koskevassa hallituksen esityksessä kerrotaan, että Suomen vastaanottojärjestelmästä on kadonnut 3 800 henkilöä.
Montinin mukaan kyseessä on pitkälti samoja ihmisiä, joista muut EU-maat tekevät Suomelle takaisinottopyyntöjä. Motiivit Suomesta poistumiselle eivät välttämättä selviä.
– Niitä voi lähinnä arvailla. On kuulunut vastaanottokeskuksissa kiertävistä huhuista, joiden mukaan Saksasta voisi saada oleskeluluvan. Toinen syy voi olla, että on tuttuja tai perhettä muussa maassa.
Palauttava maa vastaa siirtämisen kustannuksista ja järjestelyistä.
Myös Suomi pyytää samojen periaatteiden mukaisesti muita maita ottamaan takaisin turvapaikanhakijoita, joista ne ovat vastuussa.
– Tämä toimii molempiin suuntiin. Viime vuosina Suomesta on lähetetty muihin maihin aika vähän. Se johtuu siitä, että vuoden 2015 tapahtumien jälkeen Suomeen on tullut aika vähän uusia turvapaikanhakijoita, jotka voisivat olla toisen maan vastuulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti