Merihaan alla Helsingissä on suuri kallioon louhittu väestönsuoja.
Rauhan aikana siellä on liikuntatiloja.
- Säteilyturvakeskus arvioi, mitä Yhdysvaltain kylmän sodan aikainen muistio ydiniskun vaikutuksista Helsinkiin tarkoittaa käytännössä.
Hiljattain julkistettu muistio kertoo, että Yhdysvallat halusi kylmän sodan aikana minimoida Helsinkiin kohdistuvan ydinlaskeuman ydinsodan syttyessä. Yhdysvaltain puolustusministeriön salaisen muistion julkaisi George Washingtonin yliopiston pyörittämä National Security Archive (Kansallisen turvallisuuden arkisto) elokuussa. Muistion salaus on osittain päättynyt.
Amerikkalaiset tutkivat, millainen ydinlaskeuma Helsinkiin kohdistuisi, jos perinteiset atomipommit olisi vaihdettu puhtaisiin tai lähes virheettömiin aseisiin. Raportin mukaan vuoden keskimääräisillä tuuliolosuhteilla vaikutus olisi mahdollista laskea normaalien aseiden aiheuttamasta 91 radista puhtailla aseilla 23 radiin ja lähes virheettömillä aseilla 6,5 radiin.
Ihminen voi saada säteilyannosta ulkoisesti tai hengittämällä.
– Radi on vanhentunut säteilyannoksen yksikkö. Me käytämme nykyään sievertejä. 137 radia on noin 1,4 sievertiä. Yksi sievert on jo sellainen annos, että jos sen saa alle vuorokaudessa, ihmiselle tulee selkeitä, välittömiä ja suoria säteilysairauden oireita kuten väsymystä, pahoinvointia, ruokahaluttomuutta ja vaikeimmissa tapauksissa oksentelua.
Kerrostalon väestönsuoja Helsingin Kalliossa.
Kuusi sievertiä on sellainen säteilyannos alle vuorokaudessa, että kuolema on todennäköinen. Sääolosuhteet kuten tuulen suunta ja nopeus verrattuna vuosittaiseen keskiarvoon voi vaikuttaa laskeumaan jopa yli kymmenkertaisesti suuntaan tai toiseen.
Jos siis pahimmassa mahdollisessa tilanteessa olisi tapahtunut pahin mahdollinen, Helsinkiin osuva ydinlaskeuma olisi voinut olla lähellä todennäköisen kuoleman rajoja.
Raportin mukaan vaikka kyseessä olisi täysin virheetön ydinase, se aiheuttaisi 0,6 sievertin ydinlaskeuman. Se on iso annos, jos vertaa vaikka siihen, että suomalaiset saavat vuodessa keskimäärin 3,2 millisievertin säteilyannoksen, siis 0,0032 sievertiä.
– Nämä ovat vaarallisia skenaarioita kaikki. Sanotaan näin, että jos jossain äkillisesti räjähtäisi mikä tahansa näistä aseista, sillä ei olisi suojelutoimenpiteiden näkökulmasta mitään väliä. Väestönsuojaan olisi hakeuduttava ehdottomasti heti. Kyse olisi tunneista eikä päivistä.
Kun puolustusministeriön ”haavoittuvaisuuden erikoisanalyysissä” nimetään konkreettisesti maita, joihin ydinlaskeuma olisi vaikuttanut, Suomi mainitaan ensimmäisenä.
Laskelmat tehtiin erilaisten hyökkäysten ja käytettyjen aseiden mukaan. Asiakirjan loppupuolella näkyy, että siinä on ollut liitteenä ”Taulukko 3-B - Vaikutukset Suomen kokonaisväestöön”. Se on kuitenkin julistettu salaiseksi, eikä tarkkoja lukuja ole saatavilla.
Amerikkalaiset tutkivat, millainen ydinlaskeuma Helsinkiin kohdistuisi, jos perinteiset atomipommit olisi vaihdettu puhtaisiin tai lähes virheettömiin aseisiin. Raportin mukaan vuoden keskimääräisillä tuuliolosuhteilla vaikutus olisi mahdollista laskea normaalien aseiden aiheuttamasta 91 radista puhtailla aseilla 23 radiin ja lähes virheettömillä aseilla 6,5 radiin.
Ihminen voi saada säteilyannosta ulkoisesti tai hengittämällä.
Joka tilanteessa suojauduttava
Muistiossa kerrotaan kahden erilaisen tilanteen vaikutuksista. Toinen on se, että ydinlaskeuma saavuttaa Helsingin varmasti. Toisessa on huomioitu muun muassa sääolosuhteet. Muistiossa mainitaan suurimpana yksittäisenä säteilyannoksena 137 radia, joka kohdistuisi, jos megatonniluokan valmiudessa olleen ydinpommin aiheuttama laskeuma saavuttaisi Helsingin.– Radi on vanhentunut säteilyannoksen yksikkö. Me käytämme nykyään sievertejä. 137 radia on noin 1,4 sievertiä. Yksi sievert on jo sellainen annos, että jos sen saa alle vuorokaudessa, ihmiselle tulee selkeitä, välittömiä ja suoria säteilysairauden oireita kuten väsymystä, pahoinvointia, ruokahaluttomuutta ja vaikeimmissa tapauksissa oksentelua.
Kerrostalon väestönsuoja Helsingin Kalliossa.
Kuusi sievertiä on sellainen säteilyannos alle vuorokaudessa, että kuolema on todennäköinen. Sääolosuhteet kuten tuulen suunta ja nopeus verrattuna vuosittaiseen keskiarvoon voi vaikuttaa laskeumaan jopa yli kymmenkertaisesti suuntaan tai toiseen.
Jos siis pahimmassa mahdollisessa tilanteessa olisi tapahtunut pahin mahdollinen, Helsinkiin osuva ydinlaskeuma olisi voinut olla lähellä todennäköisen kuoleman rajoja.
Raportin mukaan vaikka kyseessä olisi täysin virheetön ydinase, se aiheuttaisi 0,6 sievertin ydinlaskeuman. Se on iso annos, jos vertaa vaikka siihen, että suomalaiset saavat vuodessa keskimäärin 3,2 millisievertin säteilyannoksen, siis 0,0032 sievertiä.
– Nämä ovat vaarallisia skenaarioita kaikki. Sanotaan näin, että jos jossain äkillisesti räjähtäisi mikä tahansa näistä aseista, sillä ei olisi suojelutoimenpiteiden näkökulmasta mitään väliä. Väestönsuojaan olisi hakeuduttava ehdottomasti heti. Kyse olisi tunneista eikä päivistä.
Tarkoista kuolinluvuista ei tietoa
Yhdysvallat laski myös käytännössä, paljonko ydiniskut ja niiden aiheuttama säteily tappaisivat ihmisiä eri maissa, myös Suomessa. Asia käy ilmi toisesta NSA:n julkaisemasta asiakirjasta. Kuolonuhrien laskutoimituksista uutisoihttps://www.verkkouutiset.fi/salainen-asiakirja-usa-laski-paljonko-suomalaisia-kuolisi-ydinsodassa/ Suomessa ensimmäisenä Verkkouutiset.Kun puolustusministeriön ”haavoittuvaisuuden erikoisanalyysissä” nimetään konkreettisesti maita, joihin ydinlaskeuma olisi vaikuttanut, Suomi mainitaan ensimmäisenä.
Laskelmat tehtiin erilaisten hyökkäysten ja käytettyjen aseiden mukaan. Asiakirjan loppupuolella näkyy, että siinä on ollut liitteenä ”Taulukko 3-B - Vaikutukset Suomen kokonaisväestöön”. Se on kuitenkin julistettu salaiseksi, eikä tarkkoja lukuja ole saatavilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti